Innovointityökalu – ostajan opas

Mitä innovointityökalun valinnassa tulee ottaa huomioon ja mitkä tekijät  erottavat "hyvän" työkalun "huonosta"?

Innovaatiojohtaminen tarkoittaa systemaattista prosessia, joka on luotu ideoiden kehittämiseksi. Jokaisen innovaatiota arvostavan organisaation tulee löytää tapa, jolla valtoimenaan lentävät ideat saadaan kerättyä tehokkaasti talteen. Se, että organisaatiossa on innovatiivisia ihmisiä kehittämässä luovia ideoita on hyvä lähtökohta organisationaalisen innovaation moniulotteisessa maailmassa. Näiden ideoiden vangitseminen, systemaattinen hallinta ja kehittäminen innovaatioiksi ovat kuitenkin lopputuloksen kannalta kaikkein tärkeimpiä tekijöitä.

Ideat itsessään voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia. Tämän vuoksi olisi naiivia sanoa, että kaikki ideat niiden luonteesta riippumatta ovat identtisesti hallittavissa yhdellä kaiken kattavalla prosessilla. Jotta ideoista saataisiin mahdollisimman paljon irti, on niitä tärkeää pystyä hallitsemaan siten, että ideoiden toisistaan eroavat luonteet tulevat huomioiduksi.

Ei kuitenkaan ole järkevää, että käytössä on useita eri ratkaisuja eri ideointitarkoituksiin, sillä jos käyttäjät eivät tiedä mitä työkalua tulee käyttää mihinkin tarkoitukseen, todennäköisyys olla käyttämättä niistä mitään kasvaa huomattavasti.

Sinun ei silti ole välttämätöntä löytää yhtä ainoaa järjestelmää kattamaan kaikkia johtamiseen liittyviä tarpeitasi. Sen sijaan, sinun tulisi pyrkiä löytämään juuri ne työkalut, jotka toimivat saumattomasti keskenään jokaisen palvellessa omaa tarkoitustaan. Näiden työkalujen toiminnallisuuksien ja käytettävyyden tulee mukautua olemassa oleviin (tai tavoitteena oleviin) prosesseihin ja toimintatapoihin.

Osan näistä kannattaa todennäköisesti olla vertikaaliratkaisuja, sillä useimmiten on järkevää, että esimerkiksi tutkimus- ja kehitysyksiköt, sekä markkinointiyksiköt käyttävät omiin tarpeisiinsa sopivia projektinhallintajärjestelmiä, eikä näitä  välttämättä kannata pyrkiä pakottamaan samaan muottiin.

Toisaalta, monien ratkaisujen kannattaa yksinkertaisesti olla horisontaalisia, sillä usean järjestelmän käyttö tekisi yhteistyöstä tehotonta, sekä hyvin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Toiminnanohjausjärjestelmät, intranetit ja innovointityökalut ovat esimerkkejä tämänkaltaisista ratkaisuista.

Tämä opas tarjoaa taustatietoa, joka auttaa sinua tekemään parempia, tietoon perustuvia päätöksiä löytääksesi juuri sinun tarpeisiisi sopivan innovointityökalun sen sijaan, että vain valitsisit ensimmäisen järjestelmän, joka lupaa täyttää kaikki ideointihaaveesi.

On silti tiettyjä ominaisuuksia, jotka tulee löytyä innovointityökalusta siitä huolimatta, mitä sillä halutaan saavuttaa.

Tässä oppaassa kerromme yksityiskohtaisesti innovointityökalun tärkeimmistä ominaisuuksista, sekä ominaisuuksista, jotka tavoitteista riippuen on hyvä ottaa huomioon innovointityökalun valinnassa.

Laatu korvaa määrän

Moni olemassa oleva järjestelmä lupaa eri ominaisuuksien lukumäärän korreloivan suoraan hyvien tulosten kanssa. Takeet helposti saavutettavasta kannattavuudesta ja sijoitetun pääoman tuotosta ideoiden hallinnassa, sekä niiden muuttamisessa innovaatioiksi, voivat olla harhaanjohtavia. Onnistunut ideoiden hallinta ei kuitenkaan vaadi jokaista kuviteltavissa olevaa ominaisuutta.

Keskeisenä tekijänä on löytää työkalu niillä ominaisuuksilla, jotka täydentävät juuri sinun käyttötarkoitustasi kuitenkaan laadusta tai joustavuudesta tinkimättä. Loppukäyttäjän näkökulmasta katsottuna liian monet ominaisuudet voivat olla jopa haitallisia, jos ne hämmentävät käyttäjiä, eivätkä tarjoa välitöntä hyötyä.

Tämän vuoksi varsinkin innovaatiotyökalun valinnan alkuvaiheessa on erityisen tärkeää keskittyä oikeisiin ominaisuuksiin eri toiminnallisuuksien määrän sijaan. Näiden kahden ero on se, että ominaisuudet kuvaavat järjestelmän laatua, kun taas toiminnallisuudet kuvaavat järjestelmän käytettävyyttä.

On myös hyvä pitää mielessä, että vaikka sinulla olisikin täydellinen työkalu, ei se kuitenkaan saavuta tavoitteitasi automaattisesti, vaan pikemminkin auttaa sinua matkalla niihin. Älä siis luota siihen, että mikä tahansa innovointityökalu tekee ideoistasi innovaatioita automaattisesti. Ensisijainen fokus tulee aina olla olemassa olevien työtapojen, sekä prosessien rakentamisessa ja parantamisessa ideoinnin tukemiseksi. Viime kädessä parhaat tulokset syntyvät jatkuvan prosessin, sekä prosessia täydentävän ja vahvistavan työkalun välisestä harmoniasta. Siispä onnistuneessa ideoiden hallinnassa tuleekin painottaa erityisesti oman panoksen ja omistautumisen merkitystä.

6 ominaisuutta

Hyvässä työkalussa on panostettu ennen kaikkea toiminnallisuuksien laatuun. Laatua on vaikea mitata, joten olemme jakaneet sen tässä yhteydessä kuuteen eri ominaisuuteen, jotka kuvaavat sen eri osapuolia.

Se työkalu, joka on yleisesti ottaen käyttäjän mielestä intuitiivisempi ja käytännöllisempi, on todennäköisesti se, jota tullaan jatkossa myös käyttämään.

Innovointityökalusta tulee löytyä nämä tärkeät seuraavat ominaisuudet riippumatta käyttötarkoituksestasi. Se, kuinka hyvin kyseiset ominaisuudet on käytännössä toteutettu, saattaa kuitenkin vaihdella melko paljon. Tämän vuoksi käymme jokaisen ominaisuuden erikseen läpi, jotta saat paremman käsityksen siitä, mitä ne tarkoittavat ja kuinka erotat hyvin ja huonosti tehdyn järjestelmän toisistaan.

Innovointityökalun tärkeimmät ominaisuudet ovat:

• Helppokäyttöisyys
• Osallistavuus ja sitouttavuus
• Läpinäkyvyys
• Saatavuus
• Monipuolisuus
• Prosessiohjautuvuus

1. Helppokäyttöisyys

Ensimmäiseksi, järjestelmän käyttötarkoituksen tulee olla selkeä ja itse innovointityökalun helppokäyttöinen, jotta ihmiset ylipäätään vaivautuvat ottamaan työkalun käyttöönsä. Helppokäyttöisyys tekee oppimisprosessista kivuttomamman ja työkalusta helpommin lähestyttävän. Tämä puolestaan parantaa käyttäjien todennäköisyyttä palata työkaluun ja ottaa se jokapäiväisen työn tueksi. Käyttövaikeudet vähentävät yleisesti ottaen niin käyttäjien kuin lupaavien ideoidenkin määrää varsinkin, kun kyseessä on työkalu, joka on tarkoitettu kaikille teknisen osaamisen tasosta riippumatta. Huono käytettävyys voi pahimmillaan estää yritystä muokkaamasta kulttuuriaan entistä sitoutuneemmaksi.

2. Osallistavuus ja sitouttavuus

Toiseksi, järjestelmän tulee kannustaa käyttäjiä keskustelemaan ideoista, sekä osallistaa ja sitouttaa heidät kommunikoimaan vaivattomasti eri sidosryhmien kanssa. Kommunikaation tarkoitus on inspiroida ihmisiä ja muistuttaa heitä käyttämään työkalua, jossa he voivat edistää itselleen kiinnostavia ideoita. Jos aktiivista vuorovaikutusta ei ylläpidetä, tai se puuttuu kokonaan, kuihtuu moni idea kasaan ja häviää, vaikka ideat ovat saattaneet alunperin olla hyvinkin potentiaalisia.

3. Läpinäkyvyys

Läpinäkyvyys kulkee käsi kädessä järjestelmän osallistavuuden kanssa siksi, että läpinäkyvyys synnyttää yhteistä luottamusta. Yhteinen luottamus puolestaan lisää avoimuutta ja aktiivista vuorovaikutusta. Ei ole väliä, osuuko idean aihe täysin yksi yhteen oman osaamisen kanssa, sillä mitä enemmän silmäpareja ideat ja kommentit saavat, sitä enemmän saadaan myös kerättyä erilaisia mielipiteitä niiltä, jotka haluavat osallistua ideointiin.

Täysin rajoittamaton infomaatiovirta ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa optimaalinen. Informaation läpinäkyvyyttä tulee pystyä säätelemään sen arkaluontoisuuden mukaan. Joissain tapauksissa on tarpeen ideoida pienemmän ryhmän kesken, jolloin kyseessä olevan tiedon saatavuutta on tärkeää pystyä rajoittamaan vain kyseisiin käyttäjiin. Kuitenkin useimmissa tapauksissa lisätty läpinäkyvyys vain lisää yleistä arvoa entisestään.

4. Saatavuus

Tiesitkö, että vain 3% parhaista ideoista syntyy työpaikalla? Uusia ideoita syntyy jatkuvasti, mutta ilman oikeita keinoja tallentaa niitä, unohtuvat ne helposti. Täten ideontityökalun saatavuutta ei tulisi rajoittaa tiettyihin kellonaikoihin, paikkoihin tai laitteisiin, sillä tämä heikentää potentiaalisia hyötyjä merkittävästi.

Siksi onkin tärkeää tarjota käyttäjille mahdollisuus tallentaa ja jakaa ideoita missä vain ja milloin vain. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että innovaatiotyökalun tulee tukea kaikkia yleisimpiä selaimia ja laitteita niin työpöytäkoneella kuin mobiilillakin, eikä sen käyttö saa rajoittua tiettyyn paikkaan tai aikaan.

5. Monipuolisuus

Monipuolinen järjestelmä mukautuu helposti eri käyttötarkoituksiin. Ideoiden hallinta kehittyy luonnollisesti ajan myötä, jolloin järjestelmän tulee toimia sujuvasti useissa eri käyttötarkoituksissa. Järjestelmän monipuolisuus ei kuitenkaan saa vaikuttaa käyttöliittymän intuitiivisuuteen. Monipuolinen innovaatiotyökalu niin ikään tukee useita eri innovaatiojohtamisen prosesseja ja tekee prosessien päivittämisen helpoksi silloin, kun löydetään uusia kehitystapoja.

Toisin sanoen, monipuolinen järjestelmä mukautuu helposti muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin, vaatien vain vähän (tai ei yhtään) jatkokehitystä ja konfigurointia. Jos innovaatiotyökalusi ei mukaudu muuttuviin tarpeisiisi tarpeeksi ketterästi, saattaa pitkän aikavälin kokemus olla kallis ja turhauttava.

6. Prosessiohjautuvuus

Ideoiden hallinta vaatii siihen soveltuvan työkalun, ja niiden hallinta on vain niin tehokasta, kuin ideointiprosessi sen takana. Siksi innovointityökalun tulee olla prosessiohjautuvainen, joka tarkoittaa sitä, että ideoiden keräämisen lisäksi se hyödyntää systemaattista prosessia jo kerättyjen ideoiden kehittämiseksi.

Ilman tiettyihin tarpeisiisi muokattavissa olevaa, tehokasta prosessia, saatat törmätä lukuisiin ongelmiin, kuten heikentyneeseen kommunikaatioon ja vaikeuksiin tiedon kulussa. Muita mahdollisia haasteita voivat olla työn tehottomuus, vääristyneet mielikuvat päätöksenteossa, sekä yksinkertaisesti se, että hienot ideat hukkuvat muiden joukkoon.

Ideointityökalun eri käyttötapaukset

Kun tiedämme mitä ominaisuuksia tulee ottaa huomioon yleisesti, voimme tarkastella ideointityökalun yleisimpiä käyttötapauksia ja tutustua toiminnallisuuksiin, joihin eri käyttötarkoituksesta riippuen sinun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Silti, kuten edellä mainitsimme, toiminnallisuuksien määrällä ei useimmiten ole lopputuloksen kannalta kovin suurta merkitystä, kunhan perusominaisuudet ovat huomioitu.

Pidemmittä puheitta, tässä ovat ideointityökalun yleisimmät käyttötapaukset:

• Innovaatiojohtaminen
• Jatkuva parantaminen
• Ideahaaste
• Kollaboratiivinen strategiaprosessi
• Avoin innovointi

1. Innovaatiojohtaminen

Innovaatiojohtaminen (engl.innovation management) viittaa niihin aktiviteetteihin, käytäntöihin, prosesseihin ja päätöksiin, joita organisaatio käyttää muuttaessaan uusia ideoita konkreettisiksi arvoa tuottaviksi innovaatioiksi. Monissa organisaatioissa tämä saattaa ilmetä hyvinkin moniuloitteisena joukkona eri prosesseja useiden eri tiimien, yksiköiden, sekä osastojen välillä.

Kenties suurin haaste innovaatiojohtamisessa on jatkuvan prosessin luominen ja sen parantaminen, sekä siihen sitoutuminen kun se on saatu toimimaan. Jotkut ovat sitä mieltä, että innovaatiota ei voi johtaa, eikä innovaatiota tapahdu, jos se on prosessoitu, sillä innovaatio syntyy vapaudesta luoda ja kokeilla uutta. Tämä itsessään oiva näkökulma kuitenkin sivuuttaa kokonaan sen, mitä hyvä prosessi ja hyvä johtaminen voivat parhaimmillaan pitää sisällään. Muun muassa Googlen kuuluisa ”20% ajasta” on esimerkki tietoisesta päätöksestä johtaa, ja tämäkin päätös vaati prosessin toteutuakseen.

Huolimatta siitä, miltä kannalta asiaa katsot, tarvitset prosessin innovaatioiden johtamiseen. Valitettavasti mikään työkalu ei kuitenkaan huolehdi siitä kokonaan itsenäisesti, vaan voi vain olla apuna.

Innovaatiojohtamista tukevat toiminnallisuudet:

• Tuetut prosessit: Innovaatiojohtaminen koostuu monista erilaisista aktiviteeteista samalla liittyen useimpiin organisaation aktiviteetteihin. Siksi tulet väistämättä tarvitsemaan tukea eri prosesseihin esimerkiksi erilaisten "ideataulujen"avulla.

• Vastuut: Organisaation huolehtiessa prosessien läpiviemisestä, on vastuun jakaminen erityisen tärkeää. Vaikka toteutustapoja on monia, tulee siitä huolimatta varmistaa, että jokainen idea tai ideakokonaisuus on jonkun henkilön vastuulla.

• Kategoriat: Ideoiden kategorisoiminen helpottaa ideoiden organisointia huomattavasti. Kategorisoinnin voi totetuttaa järjestelemällä ideat eri ideatyyppien mukaan tai ohjaamalla ne automaattisesti sille ihmiselle, jota idea koskee.

• Arviointi: Systemaattinen ideoiden arviointi helpottaa potentiaalisten arvokkaiden ideoiden tunnistamista jo ideoinnin alkuvaiheessa. Tämä puolestaan auttaa huomattavasti lukuisten hyvien ideoiden priorisoinnissa.

2. Jatkuva parantaminen

Jatkuva parantaminen tarkoittaa parannusehdotusten ja parhaiden toimintatapojen keräämistä työntekijöiltä, ja niiden hyödyntämistä koko organisaation tasolla.

Jokaisella johdosta etulinjaan on hyviä ideoita ja arvokasta hiljaista tietoa jaettavaksi huolimatta siitä, mitä he tekevät päivittäin. Nämä uusista ideoista syntyvät parannukset ovat usein melko helppo toteuttaa, ja niiden vaikutukset kumuloituvat ajan saatossa. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen voi pitkällä tähtäimellä johtaa dramaattisesti parantuneeseen operatiiviseen tehokkuuteen, sekä asiakastyytyväisyyteen.

Kuten innovaatiojohtamisessa, suurin haaste on rakentaa systemaattinen prosessi ja sitoutua siihen. Koska jokainen uusi idea on yleensä pienempi, inkrementaalinen ehdotus, syntyvät näiden ideoiden hyödyt kymmenien, satojen tai jopa tuhansien ideoiden toteutuksen kumulatiivisista vaikutuksista. Pidemmällä aikavälillä nämä ideat voivat siis todella muuttaa maailmaa.

Jatkuvan parantamisen ja innovaatiojohtamisen haasteet, sekä keskeiset toiminnallisuudet ovat keskenään hyvin yhtäläiset, joten emme toista niitä tässä.

3. Ideahaaste

Ideahaaste on aikaan sidottu kertaluonteinen kampanja, jossa ideoita kerätään valitun teeman ympärillä. Tämän jälkeen ideoita jalostetaan saadun palautteen avulla, priorisoidaan ja valitaan toteutettavaksi. Ideahaasteen teema voi olla esimerkiksi uusi mahdollisuus, strateginen fokusalue, tai tärkeä haaste tai ongelma, johon kaivataan ratkaisua.

Ideahaasteen tärkeimmät ja haastavimmat osa-alueet ovat a) aiheen ja tavoitteiden määrittely sekä b) sujuva kommunikaatio, sillä kyseessä on tietyn tyyppinen ajalla rajoitettu kampanja. Sujuvan kommunikaation ja hyvän lopputuloksen varmistamiseksi on yhtä tärkeää määritellä sekä ideointia ohjaavat tavoitteet, että pitää kaikki osallistujat ajan tasalla.

Ideahaastetta tukevat toiminnallisuudet:

• Tavoitteiden kommunikointi: Jotta ihmiset voivat keskittyä oikeisiin asioihin, tulee heillä olla mahdollisuus selkeään kommunikointiin haasteen aiheeseen tai tavoitteisiin liittyen. Videot ja kuvat ovat tässä tapauksessa erittäin hyödyllisiä.

• Mahdollisuus useisiin eri ideahaasteisiin: Ideahaasteiden tarkoitus on keskittyä tärkeimpään. Siitä huolimatta useimmat yritykset hyötyvät lähes aina siitä, että käynnissä on jatkuvasti edes yksi ideahaaste. Tämä tarkoittaa sitä, että työkalun tulee tukea useita samanaikaisia haasteita ja kynnys uuden haasteen aloittamiselle tulee olla todella matala.

• Datan saatavuus: Kun ideahaaste on päättynyt, tulee data usein siirtää toiseen paikkaan jatkokäsiteltäväksi. Tämä on tehtävissä sisäänrakennettujen integraatioiden, avoimien API:en tai yksinkertaisesti manuaalisen datan siirron avulla.

4. Kollaboratiivinen strategiaprosessi

Kollaboratiivinen strategiaprosessi tarkoittaa organisaation henkilöstön osallistamista osaksi strategiatyötä joko strategiaa muodostaessa, tai sitä jalkauttaessa. Suurin osa yrityksestä koostuu sen työntekijöistä, jonka vuoksi on välttämätöntä, että heidän mielipiteensä otetaan huomioon kun määritellään mikä organisaatio on, mitä se tekee ja miksi – tai vähintäänkin, kuinka asetetut tavoitteet saavutetaan. Tällöin onnistuneen kollaboratiivisen strategiaprosessin edellytyksenä on käyttää tehokasta ja interaktiivista kommunikaatiokanavaa.  

Keskeisimmät haasteet kollaboratiivisessa strategiaprosessissa ovat organisaation sisäinen, eri osastojen välinen kommunikaatio, sekä kyky pitää keskustelu fokusoituneena ja asiapitoisena.

Kollaboratiivista strategiaprosessia tukevat toiminnallisuudet:

• Tavoitteiden kommunikointi: Kuten ideahaasteissa, kommunikaatio on avainasemassa silloin, kun halutaan varmistaa, että ihmiset keskittyvät oleelliseen. Strategian kohdalla puhutaan sen verran korkean tason asioista, että fokus saattaa helposti kadota matkalla.

• Vastuut: Kuten mainitsimme, vastuun jakaminen on ratkaisevassa asemassa silloin, kun halutaan varmistaa, että ideat tulevat oikeasti toteutetuksi.

• Keskustelun helpottaminen ja sen tukeminen: Keskusteltaessa abstrakteista konsepteista, kuten strategiasta, syntyy usein tarve selventää keskustelua oikeiden kysymysten kautta. Hyvä järjestelmä helpottaa keskustelua ja ohjaa ihmisiä kysymään oikeita kysymyksiä.

5. Avoin innovointi

Avoin innovointi on melko erilainen verrattuna muihin käyttötarkoituksiin siksi, että yrityksen innovaatio-, sekä tutkimus- ja kehitysideat eivät läheskään aina synny perinteistä huolimatta pelkästään yrityksen sisällä. Sekä sisäistä, että ulkoista tietoa ja osaamista voidaan käyttää yrityksen innovointiaktiviteettien tehostamiseen. Tässä lähetymistavassa yrityksen ja sen ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden välisten suhteiden merkitys korostuu.

Pääasiallinen haaste avoimessa innovoinnissa on tavoittaa relevantti, mutta silti tarpeeksi laaja yleisö. Toinen haaste on saada tämä yleisö osallistumaan innovointiprosessiin, samalla pitäen huolen siitä, että keskustelu myös oikeasti johtaa käytännön toimenpiteisiin.

Avointa innovaatiota tukevat toiminnallisuudet:

• Muiden kutsuminen: Oikeiden osallistujien tavoittaminen on tärkeää riippumatta siitä, mistä he tulevat. Siksi muiden kutsumisen ja heidän osallistumisen ideointiin on tapahduttava helposti.

• Keskustelun fasilitointi ja sen tukeminen: Kuten kollaboratiivisessa strategiaprosessissa, ihmisten erilaiset taustat synnyttävät usein tarpeen helpottaa keskustelua. Tällöin on tärkeää varmistaa, että se keskusteluun osallistuminen, sekä sen fasilitointi on helppoa.

• Tehokas kommunikaatio: Avointa innovointia tehdessä on mukana aina eri sidosryhmiä, jotka näkevät asiat hieman eri valossa. Varmista siis, että valitsemasi työkalu mahdollistaa tehokkaan kommunikaation eri osapuolten välillä.

Pilotoi, pilotoi, pilotoi

Huolimatta siitä, kuinka hyvin teet taustatutkimuksesi, tai opiskelet täydellisen työkalun toiminnallisuuksia, on ainoa tapa oikeasti oppia, mikä toimii ja mikä ei, kokeilemalla eri työkaluja. Tänä päivänä lähes kaikki varteenotettavat toimittajat tarjoavat ilmaisia kokeilujaksoja ilman pitkäaikaista sitoutumista, jotta näkisit, kuinka työkalu toimii käytännössä.

Eri järjestelmien pilotointia voi tarkastella esimerkiksi elämän ihmissuhteiden kautta:

Nuorena meillä ei ole aavistustakaan siitä, mitä haluamme elämänkumppaniltamme, sillä kaikki on niin sanotusti "tabula rasa-tyyppistä" tuntematonta aluetta. Kun vanhenemme, ja, jos emme ole niitä harvoja onnekkaita, jotka löytävät sielunkumppaninsa varhain, opimme jokaisessa suhteessa arvostamaan piirteitä, jotka myöhemmin asetamme etusijalle. Vaikka meistä tuleekin ajan myötä tarkempia, tulee meistä myös viisaampia siinä, minkälaisten elementtien varaan rakennamme kestävän parisuhteen. Useimpien kohdalla tämä johtaa lopulta kahden ihmisen väliseen erottamattomaan siteeseen.

Kuten ihmissuhteissa, saatat olla onnekas ja löytää oikean innovointityökalun jo ensimmäisellä yrittämällä. Näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu, joten opi virheistäsi.

Pilotoimalla erilaisia lupaavia järjestelmiä, kartutat uutta tietoa prioriteeteistasi ja vaatimuksistasi järjestelmää kohtaan. Opit myös, mitä tulee parantaa, muuttaa tai lisätä olemassa oleviin prosesseihisi. Tämä on se tärkein vaihe innovaatiotyökalun käyttöönotossa, sillä omat prosessisi ovat ne, jotka tuottavat tuloksia, ei työkalu itsessään. Järjestelmä on tässä tapauksessa vain mahdollistaja.

Pilotoimalla löydät todennäköisimmin sen täydellisen innovaatiotyökalun, joka vastaa juuri sinun tarpeitasi. Vaikka et päätyisikään käyttämään kyseistä työkalua, olet todennäköisesti saanut positiivisia tuloksia siitä huolimatta.

Kuten ihmissuhteissa, emme koskaan saa rakennettua kokonaiskuvaa pelkästään analysoimalla tilannetta, sillä saatamme unohtaa tiettyjä muuttujia, joista osasta emme välttämättä ole edes tietoisia. Tämän vuoksi haluat todennäköisesti ensin kokeilla työkalua ennen siihen sitoutumista.

Innovointityökalun valinnassa onnistuminen

Jotta löytäisit tarpeisiisi sopivan, täydellisen innovointityökalun, tulee sinun ensin hioa innovointityökalun hankintaprosessi kuntoon. Kiteytimme tämän prosessin neljään yksinkertaiseen askeleeseen:

1. Määrittele tavoitteesi ja selvitä, mitkä käyttötarkoitukset tukevat parhaiten juuri sinun tavoitteitasi. Mieti, mitä innovointityökalulla halutaan saavuttaa, ja kuinka se parhaiten tukee olemassa olevia tai tavoiteltuja prosessejasi.

2. Itseopiskele ja hanki tietoa tärkeimmistä innovaatiotyökalun ominaisuuksista tämänkaltaisten ohjeistusten avulla. Valitse ne toimittajat, jotka varmasti täyttävät kriteerisi.

3. Vertaile toimittajia sinulle relevanttien toiminnallisuuksien perusteella. Ota huomioon myös vaikeasti mitattavat ominaisuudet ja hylkää ne toimittajat, joiden tarjoama työkalu ei sovi sinun käyttötarkoitukseesi.

4. Pilotoi niitä järjestelmiä, jotka olet valinnut valintaprosessisi perusteella ja testaa, kuinka ne toimivat omien prosessiesi kanssa. Opi virheistäsi ja onnistumisistasi ja toista tämä vaihe tarvittaessa, kunnes löydät työkalun, joka varmasti soveltuu tarpeisiisi.

Kuulemme Viimalla kerta toisensa jälkeen, kuinka potentiaaliset asiakkaamme ovat aiemmin joutuneet pettymään olemassa olevaan innovointityökaluunsa – työkalu on epäonnistunut lunastamaan lupauksensa pitkän valintaprosessin jälkeen. Meidän prioriteettimme on tehdä innovaatiotyökalun käyttöönotto mahdollisimman helpoksi, samalla lyhentäen siihen sijoitetun pääoman tuotolle kuluvaa aikaa. Siispä suosittelemmekin sinua etsimään juuri tämän ajatusmallin jakavia toimittajia.

Jos harkitsemasi toimittaja ei voi tarjota pilotointia helposti ilmaiseksi, lähestyisin näitä toimijoita varauksella, sillä tiedossa on todennäköisesti epämiellyttäviä yllätyksiä.

Tiivistettynä, miten päätätkään edetä, muista pitää tavoitteesi kirkkaana ja pilotoida järjestelmää käytännössä.

Mikäli olet kiinnostunut uuden ideointityökalun hankkimisesta, voit pilotoida Viimaa ilmaisversiomme kautta 50 käyttäjään asti täysin ilman aikarajaa. Viiman käyttöönotto onnistuu nopeasti ja helposti täällä.

Toivotamme sinulle onnea oikean innovaatiotyökalun etsinnässä!